Puusta pitkään Levillä? Levi.Nyt! kirjoittaa

Hei taas,

Kittilän klapi-illasta ilmestyi artikkeli Levi.Nyt!-lehdessä. Timo Koivisto kirjoittaa tapahtumasta myös Levin mökkiläisten näkökulmaa ajatellen: "Olisiko puusta Levillä siis muuhunkin kuin tunnelman luojaksi takkatulessa?"

Nettilehden versio löytyy alla olevasta linkistä.

Metsästä lämpöä mökkiin (Levi.Nyt! 15.3.2013)


Hyvää viikonloppua!

Sami

Kittilän klapi-ilta

Torstaina 28.2. Hotelli Kittilän kokoustiloihin kerääntyi laaja kirjo puualan ammattilaisia ja aiheesta kiinnostuneita paikallisia. Tapahtuman ideana on saada kulloisellakin paikkakunnalla paikalle eri tavoin puun käytöstä hyötyviä tahoja. Klapi-illan järjestävinä tahoina Kittilässä toimivat J. Nuosmaa Oy:n kanssa Metsäkeskus, Kittilän Metsänhoitoyhdistys ja Pohjolan Osuuspankki.

Kittilän klapi-illan järjestäjiä koolla. Metsäkeskuksen Veikko Vanhatalo, J. Nuosmaa Oy:n myyntipäällikkö Sakari Kitunen, Kittilän Metsänhoitoyhdistyksen Pasi Seppälä ja J. Nuosmaa Oy:n toimitusjohtaja Juho Nuosmaa. KUVA: Timo Koivisto, Levi.Nyt!

Yleisöä saapui illan aikana paikalle lähemmäs kaksikymmentä henkeä. Keskustelua syntyi erityisesti puulämmitysmuodon ajankohtaisuudesta. Osa näki puulämmityksen vanhanaikaisena, kiireiseen perheeseen kuulumattomana lämmitysmuotona. Toiset kokivat sen olevan edelleen hyvä vaihtoehto, etenkin modernien kattiloiden vähentyneen huoltotarpeen ansiosta. Erään toteamuksen mukaan monikin ihminen käy kaksi kertaa viikossa kuntosalilla, koska se on tullut tavaksi. Samalla tavalla puulämmitystä voisi pitää elämäntapana käymällä lisäämässä uuniin puita kerran tai kaksi päivässä.

Uusin teknologia kiinnosti, sillä usein lämmitysinvestoinnit tehdään pitkälle aikavälille, ja uusimistarpeen koittaessa ollaan menty hurjasti eteenpäin kehityksessä. Tunnelma oli rentoutunutta ja esitteet vaihtoivat hyvin omistajaa. Kysymyksiä uskallettiin esittää sekä yhteisesti että henkilökohtaisesti ohjelmien tauoilla ja tilaisuuden jälkeen.

J. Nuosmaa Oy:n toimitusjohtaja Juho Nuosmaa esitteli tilaisuudessa yrityksemme maahantuomia lämmitysjärjestelmiä. Omakotitalokohtaiset klapikattilat sekä myös suurempiin lämpökeskuksiin soveltuvat hakekattilajärjestelmät keräsivät kiinnostusta eniten. Kittilän alueella on viime aikoina hyödynnetty hyvin maalämpöä. Toiseksi, alueen ikääntyvä väestö ei ehkä ole halukas uusimaan lämmitysjärjestelmiään. Klapilämmitys mahdollistaa kuitenkin tarvittaessa saneerausvaiheenkin lämmitysremontin yhtenä parhaista vaihtoehdoista. Nuosmaan mukaan yksi lämmitysjärjestelmä ei välttämättä ole yksin paras. Useamman yhdistäminen turvaa hintojen heilahtelulta ja elämän eri tilanteilta.

”Yksi lämmitysjärjestelmä ei välttämättä ole yksin paras. Useamman yhdistäminen turvaa hintojen heilahtelulta ja elämän eri tilanteilta.”Juho Nuosmaa

Pohjolan Osuuspankin Eeva-Liisa Hangasvaara esitteli pankin tarjoamia rahoitusvaihtoehtoja. Lämmitysjärjestelmän peruskorjaukseen hän suositteli normaalia asunto- tai peruskorjauslainaa. Lainatarpeen mennessä päälle 15 000 euron hän käyttäisiä tavallista velkakirjalainaa. Pienemmissä summissa korkoluvut tuntuvat korkeilta, mutta ne eivät tee suuria euromääriä. Hangasvaara totesi myös, ettei muista korkojen olleen hänen työuransa aikana näin matalalla.

Puulämmitys kiinnosti paikallisia mukavasti. Veikko Vanhatalo (vas.) puheenvuorossa.

Metsäkeskuksen edustaja Veikko Vanhatalo kertoi metsäenergian edistämishankkeesta. Hanketta hoidetaan ELY-keskusvetoisesti usealta rahoitustasolta. Metsänomistajia ajatellen hankkeeseen kuuluu muun muassa tilakohtaisia käyntejä, joilla pyritään kartoittamaan energiapuun käyttömahdollisuuksia. Myös lämmitysasioita voidaan katsoa käyntien yhteydessä, jos sellaiseen on tarvetta. Hankkeen turvin järjestetään myös metsätyönäytöksiä, joista Kittilään tällainen on luvassa mahdollisesti kevään aikana.

Vanhatalo kannusti ihmisiä olemaan yhteydessä Metsäkeskukseen, jos sopivia metsäkohteita energiapuun korjuuseen löytyy. Tällaisia ovat hoitamattomat nuoren metsän kohteet, joissa ei ole vielä kunnolla ainespuuta (raakapuuta, joka on jalostuskelpoista), mutta se on hoidettava kuitenkin. Korjuu edellyttää usein Kemera-tukea. Tukea myönnetään vain, kun puu myydään energiapuuksi eikä omaan käyttöön.

Puuenergian hinta on Vanhatalon mielestä kilpailukykyinen. Tätä on lisännyt kattiloiden hyötysuhteiden kehittyminen.

”Kattiloiden hyötysuhteiden parantuminen on lisännyt puuenergian hintakilpailukykyä.” Veikko Vanhatalo

Kahvitauoilla santsattiin lisää kahvia ja esitteitä.

Metsänhoitoyhdistys (MHY) edustaja Pasi Seppälä kertoi Metsänhoitoyhdistyksen epävarmasta tulevaisuudesta pakollisen metsänhoitomaksun poistumisen yhteydessä. Metsänhoitomaksu on mahdollistanut nykyisen tasoisen toiminnan. Jollakin tasolla toimintaa tullaan varmasti Kittilässä harjoittamaan, mutta millä lailla, siitä ei voida sanoa tässä vaiheessa vielä mitään.

Seppälän mukaan Kittilän seudulla hyvin hoidettu taimikko on kolmessakymmenessä vuodessa hyvässä vaiheessa energiapuuksi. Toki aluekohtaisesti esiintyy omia vaihtelevia olosuhteita.

”Kittilän seudulla hyvin hoidettu taimikko on kolmessakymmenessä vuodessa hyvässä vaiheessa energiapuuksi.” Pasi Seppälä

Seppälä harmitteli, että Kittilässä on taisteltu energiapuun kanssa jo monta kymmentä vuotta. Sen toimitus on ollut vaikeaa, sitä ei ole saatu tai muita ongelmia on ilmennyt samassa yhteydessä. Yksi syy on ollut raha. Energiapuu ei vain lähde liikkeelle. Myöskään alueen korjuukalustoa ei olla kehitetty tarpeeksi. Kittilän metsistä yli 60 % on nuoria kasvatusmetsiä, joten potentiaalia tehokkaaseen käyttöön olisi.

Seppälä nosti vertailuun puuenergian ja tuulivoimalateollisuuden. Tuulivoimaloista saadaan sähköä, mutta ei lämpöä. Valtio panostaa tällä hetkellä juuri tuulivoimaan, jolla tuotetaan n. 1 % Suomen energiasta. Seppälä huomautti osuvasti, että tällä prosenttiluvulla ei sinänsä ole suurta merkitystä. Muita sen tuomia etuja hän painotti arvokkaiksi:  tukemalla alaa se saadaan kuitenkin työllistämään, jolloin lisää yrityksiä perustetaan ja niitä autetaan. Tässä tapauksessa valtion tuki tuo energian määrän sijasta työtä maakuntiin.

”Tuulivoimaloista saadaan sähköä, mutta ei lämpöä.” Pasi Seppälä

Koska Suomen metsissä on Seppälän mukaan valtavasti hyödynnettävää energiaa puun muodossa, olisi toivottavaa miettiä, mitä vastaavanlainen voimakas kannustus puun energiakäyttöön saisi aikaan. Yrittäjien mukana syntyy lisää palveluja ja pyörät lähtevät pyörimään. Mahdollisuudet energiapuun suhteen ovat mahtavat. Ainoana ongelmana on vain raha.

Tällaista siis Kittilän suunnalla. Seuraava suurempi tempaus on luvassa ensi viikolla. Olemme mukana Iissä, jossa luvassa on useamman tahon järjestämä metsätyönäytös. Tunnelmia tarjolla myöhemmin sieltä.

Oikein hyvää pakkasviikon jatkoa! Muistakaa lämmittää.

Sami

Oulun Energia avasi pelin - kumppaneita kaivataan!

Oulun Energian innovaatiobrunssilla Oulussa keskiviikkona 27.2. saatiin aikaan hyvä pelinavaus alueen energia-alan innovoinnissa. Oulun energia on hajautetun energiantuotannon alueella uusi tekijä. Siksipä se tarvitsee ympärilleen kumppaneita. Yhtiön toimitusjohtaja Juhani Järvelä kuvaili tilaisuudessa Oulun Energiaa yrittäjiä yhdistäväksi puhemieheksi.  Edestä toimien se pystyisi auttamaan alueellisen energiatutkimuksen kehittämisessä. On totta, että Oulun Energian infra mahdollistaa kokoluokkansa ansiosta alueen yrittäjien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämisen.

Hauskana ajatuksena toimi tilaisuuden järjestäminen Oulun Tietomaassa. Tiedekeskus loi taustalle kuin huomaamatta kekseliäisyyden ja innovatiivisuuden tunnelmaa. Tilaisuuden arvokkuudesta ja painoarvosta kertoi se, että Oulun Energia oli marssittanut puhumaan laajan rintaman johtoportaansa asiantuntijoita. Kuulemassa oli Tietomaan hiukan vajaan elokuvateatterillisen verran alueen yritysten edustajia. Me kuulijat olimme aluksi syystäkin kummissamme siitä, ettemme tienneet, ketä kaikkia paikalle tulijat olivat tai mitä voisimme toistemme hyväksi tehdä. Järvelä painotti kuitenkin, että kyseessä oli todellakin vasta pelinavaus, jonka päälle lähdetään rakentamaan selkeämpää verkostoitumismallia. Hänen mukaansa Vaasan alueen energia-alan erinomaisesta verkostoitumisesta kannattaisi ottaa oppia Oulussakin. 

Uudenlaisista kumppanuusmalleista kertoi Oulun Energian polttoainejohtaja Pertti Vanhala. Kumppanuusverkostossa olisi potentiaalia sellaisille yrityksille, jotka näkevät mahdollisuuksia seuraavilla sektoreilla:

- lähienergia ja biotuhka

- hajautettu energiantuotanto

- kodin älykäs energia

- älykäs energianjakelu

Vanhala antoi esimerkin tähän mennessä tehdyistä yhteishankkeista. Esimerkiksi metsänomistajat olivat pohtineet, mitä tapahtuu metsän ravinteille, jos palstan puut myydään energiapuuksi Oulun Energialle. Tämä avasi väylää rakeistajille ja tuhkanjakelijoille. Rakeistus Oy on tuore yritys, joka on ponnistanut tästä yhteisestä intressistä pystyyn. Vastaavia win-win-tilanteita haluttaisiin nähdä syntyvän myös jatkossa.

Kehityspäällikkö Mikael Tervaskanto kertoi tulevaisuuden lämpöenergian oletetusta suunnasta. Asiakkaiden tarpeet uusille palveluille tulevat kasvamaan, kun tilanteeseen vaikuttavat seuraavat seikat: 

- kodin teknologia lisääntyy
- energiansäästöön pyritään tiukemmin

- uudet energiaratkaisut tuovat uusia mahdollisuuksia

- kaukolämmön etäluennan mahdollisuudet kehittyvät.

Brunssilla kerrottiin siis sellaisia asioita, joihin Oulun Energian osaaminen ei riitä, ja joihin he tarvitsevat kumppaneita. Alkoiko sinulla puskea ajatuksia tähän liittyen? Ideoita ja kysymyksiä voi esittää tilaisuuden aikana avatulle sähköpostitilille, innovaatiot@oulunenergia.fi. 

Itse käytin tätä osoitetta jo hyödyksi. Kannattaa tarttua tilaisuuteen ja tulla seuraavalle innovaatiobrunssille, kun sellainen järjestetään. Se on luvassa lähiaikoina. Aiheena vaihtoehtoiset energiantuotantomuodot, uudet energiaratkaisut ja hybridiratkaisut. Esimerkiksi maalämmöstä ja aurinkoenergiasta luvassa asiaa silloin.

Kittilän klapi-illan kuulumisiin lupaan palata sitten seuraavassa kirjoituksessa!

Hyvää alkanutta maaliskuuta,

Sami